Twiittaamisen sietämätön keveys

Käsittelen tässä uudessa blogisarjassani pääasiassa kolmea mielestäni asiantuntijan digitaaliseen vuorovaikutukseen parhaiten sopivaa kanavaa; LinkedInia, Twitteriä ja Facebookia. Tänään vuorossa siis Twitter.

Asiantuntijan digitaalinen vuorovaikutus: Twitter

Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä verkossa. Tekstipohjaiset viestit eli tviitit (twiitit, englanniksi tweet), voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitter-verkkosivuston kautta tai erilaisten sovellusten kautta esimerkiksi älypuhelimesta. Palvelun käyttö internetissä on maksutonta.

Twitter perustettiin maaliskuussa 2006 ja julkaistiin saman vuoden heinäkuussa. Jack Dorsey lähetti ensimmäisen twiitin 21.3.2006. Jack on jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen Twitter Inc:in toimitusjohtaja. Nyky-Twitterin liikevaihto on n. $600M dollaria kvartaalissa ja se työllistää noin 4000 ihmistä. Twitterin tulos kääntyi positiiviseksi vasta 2015. Twitter listautui vuonna 2013, mutta sen pörssitaival ei ole ollut kovinkaan ruusuinen.

Tässä Jack Dorseyn ensimmäinen twiitti:

Internetin 140 merkin cocktail-kutsut

Twitter on yksi omista suosikkikanavistani. Oman tilini olen perustanut jo vuonna 2011, mutta olin aika hiljaa muutaman vuoden kuten kunnollisen asiantuntijan tuleekin olla. En puhunut, mutta kuuntelin sitäkin enemmän. Olen alkanut hyödyntämään tätä kanavaa oikeastaan puheen jatkeena vasta noin 18 kuukautta sitten. Ja kuinka hienoa se on ollutkaan. Oma digitaalinen päiväni alkaa sillä että haalin puhelimen käteeni ja etsin Twitteristä twiitatuimpia aiheita, josta oma verkostoni puhuu.

Mikäli maailmalla tapahtuu jotain mielenkiintoista tai mullistavaa twitter on 10 kertaa nopeampi tässä kuin iltauutiset.

Twiittejä olen saanut aikaan hiukan reilut 6000 twiittiä, en pidä itseäni mitenkään aktiivisena twiittaajana. Jos tätä verrataan vaikka Arman Alizadin twiittimäärään, joka on 32,300 olen todella vaatimaton twiittaaja. Arman on twiitannut noin 5 kertaa enemmän eli noin 13 kertaa päivässä. Toisaalta Arman onkin Suomen kiinnostavampia ja seuratuimpia henkilöbrändejä ja toisiin vertailu onkin hieman turhaa. Itse seuraan ihmisiä melko laajasti twitterissä ihan tarkoituksella. Samalla kun Facebook-feedini täyttyy ystävieni ja hyvin samanmielisten ihmisten mielipiteistä, twitterillä yritän välttää sosiaalisen median kuplan muodostumista.

”On sanottu että twitter on kuin cocktail-kutsut jossa voit pistäytyä erilaisissa keskusteluissa. Tai sitten voit seurata tiettyjä keskusteluja ja ihmisiä pidempään. Twitterin hienoin puoli omasta mielestäni on kuuntelu. Siellä voi myös kuunnella muita”

Twitterin  ainutlaatuisuus piilee siinä, että se yhdistää ihmisiä ideoiden perusteella ei jo olemassa olevien suhteiden perusteella.

Tähän minä olen ihastunut twitterissä. Jos minulla on jotain kysyttävää saan vastauksen lähes keltä tahansa. Se on mahtavaa. Seuraajien  ja aktiivisen keskustelun käyminen on melkoisen työlästä ja sitä voisikin verrata normaaliin keskusteluun enemmän kuin statuspäivityksiin. Itse näenkin Twitterin enemmän keskustelukanavana kuin one-linereiden ja omien päivitysten tekemisenä. Valitettavan moni vain retweettaa kaiken eteenpäin sen enempää artikkeleita lukematta, mikä tietysti saa näyttämään aktiiviselta mutta myös hätäiseltä. En tarkoita että kaikkea pitää miettiä täysin puhki, mutta se fiilis että suosittelee toiselle kirjaa, elokuvaa tai lomakohdetta mitä itse ei tunne on aika omituinen. Eli mieti mitä twiittaat.

Esimerkki: Yksi kaikkien aikojen retweetatuimmista twiiteistä. Pyri ehdottomasti tähän.

Johtajat, asiantuntijat, poliitikot ja journalistit ovat aktiivisia twitterissä

Twitterissä on noin 310 miljoona aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Käyttäjätilejä on puolestaan yli 1.3 miljardia. Suomessa sa twitter ei ole kovinkaan iso kanava, mutta sitäkin vaikuttavampi koska monet johtajat, asiantuntijat, poliitikot ja journalistit ovat erittäin aktiiviisia twitterissä. Monelle se on sosiaalisen median pääkanava. Tällä hetkellä Suomessa on n. 450.000 twitter-käyttäjää. Tarkan määrän voi tarkistaa Toni Nummelan sivuilta.

Klassinen esimerkki twitterin ja sosiaalisen median tehosta oli Arabikevät. Joissakin tästä on puhuttu omasta mielestäni ehkä  jopa hiukan liioitellusti Twitter-vallankumoukseksi. Wired Magazine on analysoinut Twitterin positiivisia puolia muuten ikävistä Egyptin tapahtumista seuraavasti: “Sosiaalinen media ei itsessään aiheuttanut Egyptin vallankumousta, mutta sekä Twitter että Facebook toimivat sytykkeenä ja sen nopeuttajana edesauttaen demokraattista kansanliikettä”. Mubarakin hallinto kaatui ennätysajassa 18:ssa päivässä. Kuitenkin digitaalisen ajan aktivistit ja bloggarit olivat jo vuosia suunnitellut reformia hirmuhallinnon lopettamiseksi kertoi Lawrence Pintak CNN:lle tapahtumien jälkeen. Sosiaalinen media twitter etunenässä oli edesauttamassa seuraavissa asioissa:

  • Tyytymättömät kansalaiset pystyivät toimimaan koordinoidusti ja tekemään julkisia toimintoja
  • Tiedon ketjuuntumisen avulla pystyttiin paremmin ennustamaan vallankumouksen onnistuminen (tätä tapahtui myös USAn presidentinvaaleissa). Kaskaadi muodostuu silloin kun ihmiset ovat valmiita hylkäämään oman tietonsa edellisten ihmisten toimintojen perusteella.
  • Sosiaalisen median kautta saatiin informaatiota tulehtuneesta tilanteesta sekä paikallisten että maailmanlaajuisten medioiden tietoon. Myös yksittäiset ihmiset pystyivät seuraamaan kriisin kulkua.

Jokainen omalla tavallaan myös Twitterissä.

Twitter on vuosien varrella kehittynyt siihen pisteeseen, että monet sen toiminnoista ovat lähes samanlaisia kuin Facebookissa. Voit ladata kuvia, jakaa linkkejä, quoetaj ja videoita. Omasta mielestäni moni markkinoija käyttää twitteriä PELKÄSTÄÄN omien blogiensa jatkeena eli kanavana minne voi laittaa linkkejä sisällöstä mitä on julkaistu jollakin muulla alustalla. Monesti sama markkinoijat retweettaavat omasta näkökulmasta hyödyllisiä asioita sen enempää niitä lukematta ja miettimättä. Se on mielestäni vain laiskaa.

Twitter on hieno kanava, jota pitäisi ruokkia hyvällä natiivisisällöllä, eli oivaltavilla teksteillä ja keskusteluilla. Sitä ei pitäisi spämmätä piloille loputtomille retweeteillä ja oman muun sisällön jakelukanavana.

Oma ajatukseni twitteristä on kehittynyt vuosien varrella siihen että twitter pääasiassa palkitsee ne ihmiset, jotka kuuntelevat ja antavat itsestään jotain. Vähemmälle huomiolle jäävät ne jotka vain pyytävät ja ottavat.

Mikäli sinua kiinnostaa markkinointi, tarinankerronta ja se miten yritykset ja organisaatiot hyötyisivät twitteristä voit lukea siitä Linkedin-blogissani.

Mikä on hashtag, DM ja handle?

Hashtag: eli häsä (risuaita) on twitteristä tuttu avainsana tai tunniste, jota käytetään myös Instagramissa ja Facebookissa ahkerasti. Se muodostetaan ristikkomerkillä (#) ja sitä seuraavalla aihetunnisteella. Hashtag helpottaa viestintää ja sen avulla voi hakea tiettyyn aiheeseen liittyviä viestejä. Hashtagin tarkoitus on saattaa saman aihealueen viestit yhteen, jotta tietoa on helpompi hakea ja yhdistellä. Käyttäjä voi muodostaa hashtagin tagaamalla viestin sisältöä kuvailevan sanan tai fraasin, esim. “Miten #hashtag toimii”

Direct Message (DM): Suora viesti on viesti, jonka voit lähettää seuraajillesi. Huomaa, että se voidaan ainoastaan lähettää twiittaajalle joka jo seuraa sinua ja samoin sinä voit saada viestejä ainoastaan ihmisiltä keitä sinä seuraat. Loogista sinäänsä.

Handle: Handle on toinen nimi kuvaamaan tilisi nimeä. Twitterin “handle” on @twitter ja minun on @petterikallio. Itse suosittelen, että käytät samaa handlea kaikissa sosiaalisen median tileistä. Hyvä lähtökohta on mielestäni aina @omanimi, jossa korvaat oman nimen omalla nimelläsi.

Kuinka twitter-listoja käytetään?

Twitteristä löytyy erilaisia aiheita seuraamalla käyttäjiä. Melko pian tulet huomaamaan että satojen jopa tuhansien twiittaajien seuraaminen uutisvirrassa on aika vaikeaa. Huomaat, että haluat järjestellä seurattavia erilaisilla tunnisteilla. Tällöin twitterin listat tulevat käteväksi avuksi. Listojen luomiseen pääset helposti klikkaamalla oikean yläkulman profiilikuvaasi ja valitsemalla sieltä “listat”. Listojen avulla saat kaikki samat ammattiryhmän twiittaajat samalla listalle, josta seuraaminen on helpompaa. Voit myös hakea muiden käyttäjien listoja jolloin sinun ei tarvitse luoda listoja itse. Huom. jos käytät listoja vaikka uusien prospektien seuraamiseen sinun kannattaa luoda “private list”, koska silloin seurattava ei tiedä että olet lisännyt hänet listaasi. Mikäli haluat tehdä vaikutuksen seuraamiisi ihmisiin voit tehdä listan: “ Somegurut” ja laittaa listan julkiseksi. Käyttökelpoisia listoja tällä hetkellä on mm. Petteri Parkkisenniemen kokoama aloituspakkauslista, josta löytyy kiinnostavia seurattavia aloitteville twiittaajille. Listaan pääsee tästä.

Ensimmäinen twiitti

Muista, että ensimmäinen twiitti on aina ensimmäinen. Tässä omani =) Ensimmäistä twiittiä ei todellakaan tarvitse pelätä, koska kukaan itsesi lisäksi sitä ei näe. Siitä se peli vasta alkaa.

Mikäli sosiaalisen median veteraaneja kiinnostaa, voisimme pystyttää jälleen kivan haasteen. #munekatwiitti ja sehän löytyy tämän linkin kautta. Ja niinkuin aina jakaminen, kommentointi ja muu retweettailu on suotavaa. Ja mikäli et ole vielä avannut twitteriä niin paras aika tehdä se on nyt. Twiittaa ja saatat yllättyä!

screen-shot-2017-01-18-at-23-31-24